Muuten Bremenin reissulla ei kyllä kärsitty! Jos noita (kuva alla, käyttötaidetta eli possupenkkejä kävelykadulla) ei lasketa...
Nyt saa possut ja aasinsillat riittää...asiaan: lensimme siis Bremeniin Tampereelta perjantaina Ryanairilla ja takaisin kotio tulimme maanantaina eli ihan äskettäin. Sen verran torkuin tuossa viimeisellä pätkällä kotiin, siipan ajaessa, että nyt jaksaa blogittaa tuoreesta muistista.Hotsku oli päärautatieasemaa vastapäätä oleva Mercure Hotel Columbus, joka oli ihan ok mutta tietenkin sijainnistaan johtuen aikas meluisa. Huone oli ällistyttävän iso, mutta muuten ihan tyypillinen about *** hotelli.
Ryanair oli positiivinen yllätys näin ensikertalaisille, mutta sen verran vinkkinä rojua mahottomasti ympäri maailmaa raahaaville, että se Ryanin yhden laukun sääntö tosiaankin tarkoittaa sitä, että yhteen sallittuun käsimatkatavaraan PITÄÄ mahtua läppärit ja käsilaukut ja tuliaiset ja ihan kaikki. Surkeaa oli seurata joidenkin kanssamatkustajien yrityksiä mahduttaa litran vodkapulloa ja tietsikkaa ja tuliaispaketteja jo ennestään täyteen kassiin. Jos siis et saa tuliaisia meiltä - syytä Ryanairia;)
Reissun ensimmäinen olut pitää tietysti aina kuvata (niin ne muut eivät millään mahtuisikaan tähän). Kuvassa yllä nollakakkonen! Sion, jota sai ainakin Böttcherstraßen viehkolta alueelta. Oluenjuonnista vielä sen verran - ainakin - että ei kannata vetää herneitä nenuun, jos etenkin ulkopaikoissa tuntee tulleensa laskutetuksi euron per juoma liikaa. Kyseessä on nimittäin tod.näk. panttimaksu, jonka saa takaisin palauttaessaan juoma-astian.
Bremenin keskusta on kaikkinensa näppärän kokoinen ja helposti hahmotettavissa. Siellä on myös tosi kiva kuljeskella, koska autoilu on lähes olematonta: vain ratikat ja poikkeusluvalliset autot kulkevat keskustassa kaksijalkaisten ja -pyöräisten ohella. Jatkuvasti korviin kajahtaakin saksalaisittain soiva pyöränkello schrrrinnggg-frcshrrrrrrinnggg - ja silloin on syytä väistyä. Fillaristeja on paljon ja vauhti on hurja! Alla kuva uneliaasta keskustasta la-aamuna: outo kokemus suurkaupungin keskellä.
Historiallisesta keskustasta löytyy varmasti kuvia netistä pilvin pimein, mutta laitetaan nyt siitäkin yksi otos. Meidän visiitille sattui osumaan viini- ja musiikkifestareiden lisäksi "Lange Shopping-Nacht" johon kuului luonnollisesti yömyöhäistä shoppailua (ei meikäläisille!) ja mm. tuon vanhan keskusta-aukion upea yöllinen valaistus. Niistä kuvista tuli valitettavasti niin epäselviä, että saatte tyytyä päiväkuvaan ja vain kuvitella, miltä paikka näytti yöllä valoshowssa.
No juu - tämä sama kuvahan voisi olla otettu Varsovasta tai Prahasta tai melkein mistä tahansa Keski-Euroopasta. Siksipä Schnoorin alue mukaan lukien - jossa toki piti käväistä - (kuva alla) suuntasimmekin uteliaat askeleemme ihan jonnekin muualle kuin virallisten nähtävyyksien ääreen.
Se "ihan joku muu" paikka löytyi tällekin reissulle googlaamalla, eli laitoinkohan nyt hauksi jotain tyyliin "bremen halvat ravintolat" niin johan löytyi jonkun opiskelijan kertomus Ostertorin alueen mukavista kuppiloista. Sinne suuntasimmekin jo heti ensimmäisenä iltana ja myös viimeisenä. Varmasti muitakin mukavia kolkkia kaupungista olisi löytynyt, mutta jalkojen läpyttelyaste oli taas kerran niin kovin rajallinen. Vain n. 15 km per päivä...
Hinnoista tähän väliin sen verran, että oluen hinta ei kauheasti vaihdellut sen mukaan, oltiinko lähellä nähtävyyksiä vai ei. Esim. Prahassa hinnat voivat keskustassa olla jopa kuusinkertaiset verrattuna muiden alueiden hintoihin, mutta Bremenissä näin ei ollut vaan tuopposen sai yleensä n. 2 -3,5 eurolla (hiukan vaikea verrata, kun kokoja ja plaatuja oli niin mahottomasti). Ruoan hinta olikin sitten asia erikseen: sama schnitzeli voi maksaa keskustassa tuplaten verrattuna ravinteliin kilometrin päässä.
Niin siellä Ostertorissa, joka on ihan kävelymatkan päässä keskustassa, kannattaa todellakin poiketa. Esim. Ostertorsteinwegeniä kun lähtee kulkeilemaan ja poikkeilee sen sivukaduille, pääsee jo hyvin mukaan oikeaan bremeniläiseen elämänmenoon. Me osuimme mm. Wienerhof Caféen (Weberstrasse 31) bluesahtavaan tunnelmaan - Älpäkkö suosittelee!Wienerhofin nestemäisten tarjoilujen vastapainoksi budjettimatkailijan kannattaa jatkaa samaa katua suoraan (em. tarjoilujen määrästä riippuen suoraan tai hieman mutkitellen) ja poiketa täyttämään mahansa Weberstrassen ja In der Runkenin risteyksessä olevaan mielikuvituksellisesti nimettyyn ravintola Runken-Eck:iin. Seinillä olevista listoista voi valita lihaa, kalaa, pastaa ja vaikka mitä muuta, mistä Älpäkön saksantaidolla ei saatu selkoa. Hyvää ja halpaa (annos lampaankyljyksiä ja naudan pihviä lisukkeineen, odotusoluet & lasilliset punkkua kahdelta yhteensä 28 €) persoonallisella otteella tarjoiltuna! Alla näkymiä Ostertorista.
Saksantaidosta muuten, että se olisi hyvä olla hanskassa jos mielii jotakin jostain ymmärtää. Englanniksi ei todellakaan ole tarjolla juuri minkäänlaista infoa saati ruokalistoja, eikä kaikissa paikoissa tarjoilijatkaan puhu englantia thänkjuuta enempää. Älpäköllä tämä taito ei todellakaan ole hyvästi hallussa, joten arvailuksi ja ihmettelyksi meni monesti. Mutta toisaalta - sekin on ihan hauskaa.Ihan tieten tahtoenkin voi tietysti tilata jotain omituista. Kuten nyt tämä Labskaus. Meidän torilta ostamamme annoksemme (kuva alla) oli hiukan tuota Wikipedian kuvaa vaaleampi ja siten ehkä hiukan houkuttelevampi (mielikuvitusta nyt vähän peliin!), mutta täytyy sanoa, että se oli oikeasti tosi hyvää!
Mutta tämä Bremenistä toistaiseksi, jatkan jorinaa musiikki-, viini-, ym. matkalaisia koetelleista festeistä ja kulttuuririennoista myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti