Tänään on viritelty jouluvaloja ja kyläilty ja paistettu osa huomenna kupua kiristävistä ruuista ja ja ja...Päivän kohokohta oli taasen, kuten lähes joka vuosi, porojen puuhastelun seurailu: sarvipäät jolkottelivat järven jäällä ja olivat vissiin palailemassa ruokinnasta. Homma näyttää sujuvan aina jouhevasti kunnes - tänäänkin - joku poroista saa päähänsä pysähtyä keskelle järveä/kääntää sarvensa tulosuuntaan/ottaa hatkat koko tokasta/mennä sinne minne turpa näyttää/heittäytyä hankeen koparoita lepuuttamaan.
Kuka antaa poroille noita käskyjä? Miksi ne yllättäen pysähtyvät ja sinkoilevat sinne sun tänne? En varmaan koskaan opi ymmärtämään porologiikkaa...
Poroista veden ihmeelliseen maailmaan. Täällä mökillä kestää aina hetken, että vesiputki sulaa ja vettä alkaa virrata hanasta. Ihanan raikasta, juoksevaa vettä odotellessa oppii aina uudestaan arvostamaan - vettä. Ja keksimään keinot pärjätä vähällä sellaisella. Alla kuvassa hoituu samassa kattilassa samanaikaisesti sekä veden sulatus lumesta, että keitetyn kananmunan jäähdytys. Kätevää! Hampaat pestiin muuten jäähtyneellä munankeitinvedellä...Tätä kirjoittaessa vesihuolto taasen pelaa, mutta kyllä tekee välistä hyvää huomata, miten itsestäänselvyytenä kaupungissa kaikkea pitää. Ja tuhlaa!
Tähän loppuun vielä Älpäkön rieskavinkki: kietaise paistettua lohta marinoidun sipulin, fetajuuston, salaatin ja tsatsikin kera ohuen rieskan sisään ja nauti. Nam! Suomalais-kreikkalaista sapuskaa parhaimmillaan! Niin tänään onkin ollut kulinaristisesti varsin kansainvälinen päivä kun janojuomaksikin tuli nautittua thaimaalaista olutta - näin Lapin korvessa. Nyt hiljennymme ja anname Lapin taian virrata tajuntaan ja sen läpi. Älpäkkö toivoo kaikille rauhallista ja onnellista joulun odotusta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti