Päätöksiä. Ja päätöksiä.

¡Hola! Vuosi päättyi Kanarialla Play del Inglesissä perinteistäkin perinteisimpään tapaan.


Uuden Vuoden ilotulitus Inglesin biitsillä.

Otsikkoon viitaten tuo toinen päätös tarkoittaa sitä, että viime Kanarian reissullahan päätimme, ettei KOSKAAN enää Kanarialle;) Tai ainakin pidetään taas 20 vuoden tauko.

Se siitä. Näin ei käynyt. Ja hauskaa oli. Käänsimme "Keihäs-matkailun" kääntöpuolet eduiksi eli kävimme innolla läpi kaikki Suomi-baarit, kuvautimme itsemme nojailemassa Ryysyrannan autoon, hihkuimme kuin pikkulapset ilmakiekko-matsissa ja kärvensimme nahkaa Inglesin rannalla sannalla (aurinkotuolit olivat kaikki varattuja). Käyttäydyimme siis kuten kunnon turistin odotetaan käyttäytyvän? Ja vielä The Tapaus: kävimme Frederikin keikalla Iskelmä-baarissa! Älpäkölle puolustukseksi sanottakoon, että lähdimme kesken pois;)

Ja kyllähän se viikko niinkin vierähti. Hotellimme Jardin del Sol oli nimensä veroinen ja TripAdvisorista luetut kehut sen siisteydestä ja kivasta ympäristöstä pitivät paikkansa. Bonuksena vielä vedessä viihtyvälle Älpäkölle oli ihana, klooriton (kevyesti suolattu) allas parin askeleen päässä omalta patiolta. Suosittelen!

Tosin järkyttävässä jurrissa mölyävä norjalaissakki rillutteli allasbaarissa joka ilta yli puolen yön, mutta emmehän mekään nyt sentään iltauutisten aikaan vielä nukkumaan alettu. Ja vielä: hotsku oli järjestänyt pienen sähköpostipyyntöni vaivalla meille ja yksin matkustavalle seurueen jatkollemme vierekkäiset huoneet. Tätähän eivät matkanjärjestäjät pystyneet takaamaan.

Ruokakin oli lähes poikkeuksetta oikein hyvää, mainittakoon tässä nyt vaikkapa Shopping Center Plazalla oleva Steak House Gambrinus, josta siippa sai loistavan pihvin (ei kerrota tässä nyt enempää siitä korviin käyvästä showsta, joka onneksi loppui annoksien saapuessa pöytään - kädet korvilla on hankala syödä);  C.C. Aguila Rojalla O'Tropick, joka oli juuri avattu ja johon päädyimme sisäänheittäjien raadollisen kilpailun jälkeen - hyvä ja edullinen; sekä Inglesin rantapromenaadilla aina täynnä ollut Cactus Bar, jonka hinta-laatu-suhde oli enemmän kuin kohdallaan ja palvelu mitä parhainta. Kaikkien oppaiden suosittelema Casa Vieja San Fernandossa oli sekin ihan mukiinmenevä, muttei kehujen ja hintansa arvoinen Älpäkön mielestä. Tosin tunnelma ja sisustus olivat "aitoja".



Cactus Barin tapakset - nam.

 Ai niin - ja vielä ruokapaikoista: intialainen ravintola Danya, joka löytyi hotskumme takana olevalta kadulta ja jossa siis Iskelmä-baarikin on, oli AIVAN taivaallinen. Ihan huippu! No, Kanariallahan varmasti baareja ja ravintoloita avataan ja suljetaan siihen tahtiin, että tokkopa näitä älpäköityjä paikkoja enää hetken päästä onkaan.

Paras illallinen taisi kuitenkin taas kerran olla se itse tehty, eli kävimme Uuden Vuoden aaton menyytä varten shoppailemassa loistavassa ja todella edullisessa Bella Vistan ostoskeskuksen Dino-marketissa, jonka kalatiskiltä ongimme kyytiin mm. jättikatkarapuja, simpukoita ja punamulloja. Puhumattakaan erilaisista makkaroista, kinkuista ja tapas-herkuista....Kolmen hengen mieletön juhla-atria juomineen tuli maksamaan 50 euroa ja siitä riitti vielä seuraavallekin päivälle purtavaa.

Kuten alussa tuli todettua, kivaa oli, vaikkei tarvinnutkaan stressata matkajärjestelyistä, ei kävellä jalkoja rakoille, ei eksyä, ei tulla huijatuksi, ei joutua keskelle ei-mitään, eikä mitään, mitä yleensä omatoimimatkoilla sattuu ja tapahtuu. Asioilla on siis puolensa. Antaa meren kelluttaa ja hiekan kuumottaa.

Kaiken "tutun" ohella Älpäkön piirturiin kirjautui myös kuin katkeilevalla lyijykynällä raaputettu kuva ravintolan takahuoneen biljardipöydän vihreästä verasta, jolla oli hiukan hörpitty viskipullo, pari peruukkia, kimaltelevia vaatekappaleita ja pörhöisiä puuhkia. Kuvan laidalla särähtelee vanheneva drag-artisti, joka laulaa jotain biisiä, jota en halua muistella. Kyynisinkin kanariankävijä antoi periksi saaren imulle viimeistään tässä vaiheessa.

Ja olisihan sitä voinut kiertää saarta autolla, käydä merellä ja inkkaripuistossa ja vaikka missä. Kuvatkoon tämä viimeinen pläjäys nyt vaikka sitä, että Inglesistä jokainen löytää itselleen jotakin. Vanha kasvoton kyynikkokin.

No niin. Kohta taas mennään.