Kevät Budapestissa, osa 4

Hiukan jo auringonpaiste tuntuu poskipäissä kuumotuksena, eli päivä päivältä lämpö nousee Budiksessa. Tänään jäähdyttelimme Tonavassa - no bussissa tosin. Eikäkun, eihän se ollutkaan bussi vaan vene. Eikäkun, no, sehän oli Riverride!

Olihan se ihan veikeä tunne, kun bussi solahti jokeen täysillä, mutta muuten ei mitään erikoista. Mielenkiintoisinta Älpäkön mielestä reissussa oli se, että kerrankin sai tuta, miltä tuntuu olla kaikkien tuijotettavana. Riverride-bussi nimittäin kääntää kyllä kaikkien päät. Ainakin oppaan mukaan ainut toinen kappale Euroopassa tällaisesta vehkeestä on Rotterdamissa ja ns. sisäpiirin;) tietojen mukaan ainakin Bostonista löytyy vastaavaa meininkiä.

Firmalle hatunnosto osuvasta musavalinnasta sekä "splashin" aikana että rantauduttaessa. Linnan kohdalla Tonavan rannalla taas soi Tonava kaunoinen.

Parlamenttitalo Tonavalta käsin nähtynä. Parlamentissa on mm. noin 20 km portaita...

Riverriden jälkeen otimme taas omat jalat käyttöön hetkeksi ja kävelimme yli The Sillan, eli Ketjusillan. 

Yllä kuvassa Ketjusilta ylhäältä päin. Jalat saivat taas hetken huilata, kun nousimme Budan kukkuloille Budvári Siklólla.

Alla kuvia linnan alueelta, mm. Matiaksen kirkko ja Kalastajalinnake. No - jotenkin tuntuu, että Euroopan nähtävyydet on nähty.

Ja vielä yksi otos Tonavan rannalta. Montakohan kertaa tämä kaveri on päässyt kuvaan? Täytyy tunnustaa, että nyt Älpäköllä ei ole hajuakaan siitä, miksi juuri tämä hahmo on tässä - varmasti tähän on jokin tarina olemassa.

Ja nyt, illan taas kerran hämärtyessä Budapestin ylle, ja jokikisellä puistonpenkillä keväthuumassa pussailevien nuorten rakastavaisten vetäydyttyä ties minne, Älpäkkö ja siippa siirtyvät liukuhihnan ääreen...