Niin, tänään on siis tiistai ja kirjoittelen tätä sängyllä istuen: aamuaurinko paistaa terassillemme (kuva yllä) niin (eikö olekin perin harmillista!), ettei siellä näe näytöstä muuta kuin taivaan sineä. Asiaan: sunnuntai-iltana söimme Ristorante l'Approdossa (Via don L. Zangara), joka on Castellammaren satamassa. Älpäkkö veteli miekkakalapastaa ja siippa merenherkkupastaa (kuva alla)...ihan herkkua, ei kuitenkaan mitään ihmeellistä.Ihmeellistä tuolla rantakadulla on se, että paikallisten mielestä on ilmeisesti tosi mustia ajella sitä edestakaisin ja edestakaisin ja edestakaisin. Ei siis rauhalliseen iltakävelyyn sovellu tämä pätkä rannasta.
Eilen, maanantaina, tehtiin aikamoinen kierros saaren ympäri. Tavoitteena oli nähdä Etna ja se saavutettiin: tosin katselimme tuota Euroopan suurinta tulivuorta niin etäältä, ettei sitä valokuvissa näy, ellei osaa katsoa (huippu pilkistää tuossa alla olevassa kuvassa about keskellä ja kyllä, se on valtava!). Mutta nähty siis on!
Etnaa kuvailimme Ennasta käsin. Enna on 931 metrin korkeudessa vuorille levittäytyvä kaupunki, josta voi ihailla käsittämättömiä näkymiä alas laaksoihin ja ylös toisille vuorille. Koko matka muutenkin Castellammaresta Palermon ruuhkaisten katujen ja niiden kuolemaa uhmaavien tuulilasinpesijöiden joukosta (kuva alla) halki vuoristoisen Sisilian sisämaan (myöskin kuva alla) oli huikea elämys! Ja kyllä tähän liikenteeseenkin ilmeisesti tottuu?!
Ennasta suuntasimme Agrigenton temppelialueelle, Valle dei Templille. Esimerkiksi Heran temppeli siellä on ajalta 500 eaa. Tai 500 ekr. uskokoon kukakin mitäkin. Täytyy kyllä sanoa, että kun on käynyt Roomassa Ostia Anticassa, nämät rauniot eivät saaneet henkeä salpautumaan. Mutta todella kaunis paikka muuten (kuvat alla). Huomautettakoon muuten nyt tähän väliin, ettei näillä Älpäkön antamilla historian- ym. tiedoilla kannata lähteä lyömään vetoa kenenkään kanssa tai käyttää niitä väikkärin lähteinä;)
Tarkoitus oli vielä uida Afrikkaan, Sisilian Välimeren (tai Välimertahan se on kaikki, mutta pohjoista puolta sanotaan Tyrrhenan mereksi) puolella kun oltiin, mutta päätimme jättää sen nyt tällä kertaa tekemättä ja ajelimme illansuussa takaisin "kotiin." Sitten kauppaan ja sitten grilli kuumaksi ja herkuttelemaan - vaihteeksi (kuvassa alla alkupalat). Loppuilta kului satamaan palaavia kalastuspaatteja katsastellen.
Vettä täällä todellakin piisaa paattien porskutella, mutta makeasta vedestä on pulaa. Asukkaat saavat vettä hanasta kuutena päivänä viikossa, kahden tunnin ajan! Suomella on siis omat tietyt hyvät puolensa. Ei nyt kuitenkaan voi väittää, että silti vielä olisi koti-ikävä;)Nyt lähdetään satamaan katsomaan noita paatteja hiukan lähemmin, käpytellään ehkä aallonmurtajan päähän ja sitten uimaan (yksi uimapaikoista kuvassa alla). Taivaalla ei ole pilvenhattaraakaan, saas nähdä miten hyvin tänään Älpäkön nahka käryää...
..myöhemmin samana iltana: no nyt pelaa netti! Nahka tosiaan on aikas punainen, mutta siittä ja muusta kivasta myöhemmin lisää - nyt lähdetään kämpille rillaamaan hervotttomia pihvejä...
